Tulin vaan sanomaan, että olen nyt Paavo Nurmi. Jos nimittäin mitataan pitkän matkan juoksussa kestävyyttä. Vesijuoksin 160 metriä, 3 x 3 minuutin spurtteina eli yhteensä 10 minuuttia, 6 %:n ylämäkeen.
Emäntäni oli mukana huoltojoukkioissa ja tarjoili minulle koko urheilusuorituksen ajan nameja vesijuoksukaukalon toisesta päästä. Välillä jäin paikoilleni haaveilemaan uudesta namista, ja matto vei minut väärään päähän allasta. Sitten kipitin vedessä takaisin namikäden luo, ja nami suussa toistui sama haaveilu...
Tuttu fyssari oli ohjeistamassa mammaa, kun ei se siellä mitään osannut alkuun rillit huurussa tehdä. Minua fyssari sen sijaan kehui, kuinka nopeasti tajusin ruveta ottamaan takajaloillani piiiiiitkiä askeleita. Ihan alkuun kipitin ja teputin, mutta sitten pääsin vauhtiin. Laiskaan jalkaani kiinnitettiin joku kelluke, se kuulemma sai minut ajattelemaan liikettä paremmin. Kyllä minusta tein koko ajan kestävyysjuoksijan tavoin töitä, mutta jos kelluke ilahdutti fyssaria, voin pitää sitä aina joskus.
Veteen en tietenkään mene. Enkä mennyt nytkään, minut nostettiin sinne. Kerran olisin kiivennyt altaan reunan yli pois, mutta mamma ei antanut. Niin että olen periaatteen mäyrämies, enkä ole muuttanut mielipidettäni vedestä. Mutta aika haka minä vaan olin siinäkin elementissä. Minua saa haastatella heti, kun olen herännyt palauttavilta uniltani.
Mielj´kuvituksella hatunnosto sulle nyt kamu! Että ihan veessä juoksemista...hieno homma :) Kyllä ruppee nyt käpälät kuntootummaan. Sehä on muuten oekeen hyvä homma paetsi että huono homma ku siinä kastuu.... ;)
VastaaPoistaKiitosta vaan, kamu :)
PoistaKyllä oli aikamoista, mutta kiljuvassa nälässä sitä juoksee vaikka läpi harmaan kiven, kun herkkupala on parin metrin päässä tarjolla :D
Arvaas mitä, en kastunut onneksi ihan kokonaan! Selkä jäi melkein kuivaksi, mitä nyt vähän aallot saattoi heittää pisaroita sinnekin, kun menin niin vauhdikkaasti ;)
Kovasti emäntääni mietityttää, että kalliiksi käy tämäkin, kun kerran viikossa suositellaan käymään nyt jonkin aikaa. Ja välillä fyssarilla. Ehkä hivenen harvempi tahti riittää, kun muistetaan jumpata kotonakin.
Nopea ja hieno voimamies olet Arttu!
VastaaPoistaEi, ei sinne veteen nyt tietenkään mennä! Samaa mieltä on Otto-beagle.
Taas oli mukava blogiteksti teiltä, eiku jatketa seuraamista :)
Toivotetaan teille aurinkoista ja ihanaaaaaaa talvenjatkoa <3
Talvisin terveisin Otto-beagle sekä emäntä.
Kiitos Otto ja emäntä :)
PoistaPysytään me töppöjalat kuivalla maalla ja odotellaan kevätaurinkoa. Vaikka nyt taitaa olla paras aika, kun on lunta ja sopivasti pakkasta. Nyt ei haluta edes ajatella sitä välivaihetta, mikä erottaa talven ja kevään. Sitä kutsutaan loskaksi ja se on märkää :/
Mukavia ulkoiluja teille <3
Tietenkin opit nopsasti vesijuoksutekniikan, Arttu. Me hyvin tiedetään kuinka fiksu mäykkymies olet. Hyvä juttu ettet kokonaan kastunut. Minäkään en tykkää mennä veteen kokonaan kastumaan. Uimisesta en haaveile lainkaan, eikä eukkokaan ole enää siitä puhunut, onneksi.
VastaaPoistaMukavia vesijuoksuja ja pikaista kuntoutumista, Arttu!
Mehän osataan ihan mitä vaan halutaan. Ja minä halusin niitä tarjottuja nameja, joten osasin kävellä niiden luo :D
PoistaOnneksi sinun Palvelijattaresi on järkiintynyt uimajuttujen suhteen.
No huh! Nyt on melkoista urheiluhistoriaa tehty! Jatkuva namitus on avain onneen monissa asioissa mäyräkoirien kanssa. :D
VastaaPoistaNamitus saisi toimia pitkin päivää, aina kun annan siihen liittyviä vihjeitä: tuon pallon, tuijotan, juoksen keittiöön jne.
PoistaSe ei olekaan ihan kevyttä touhua tuo vesijuoksu, pitää sitä vähän energiaa tankata suorituksen aikana, jotta jaksaa. :D
VastaaPoistaEväät on oltava aina mukana, urheilija tarvitsee energiaa :)
PoistaKuulostaa miälenkiintoselta kuntoutukselta, varsinkin ne namit, kuamahyvä.
VastaaPoistaJuu, namit oli parasta :)
PoistaToistaiseksi ei nyt jatketa tuota vesihommelia, menin aika jumiin ja kipeäksi siitä. Hieronta on mun juttu.