tiistai 13. tammikuuta 2015

Tuplajuhlat tulossa


Eliminaatiodieetin ensimmäinen osuus kääntyy loppusuoralle. Reilut 6 viikkoa on jo takana hepan lihalla, tammikuun viimeiseksi viikoksi on tarkoitus varata aika ellille ja käydä saamassa uusia ohjeita.

Seuraavaa lihaa Artun ruokavalioon odotan suurella innolla ell-käynnin jälkeen. Jos saamme kalkkunan kokeiluun, ruoka monipuolistuu huomattavasti. Ja jos raakaruoka-kaupoista löytyy siipiä, kauloja, jauhelihaa, luulihaa... ruokailu saa ihan uuden ulottuvuuden tämän pitkän yksitoikkoisen jakson jälkeen. Tosin hevonen on maistunut hyvin. Mikään nappula ei olisi näin kauaa säilyttänyt nirsoilematta mielenkiintoa, joten hyöty tästä raakaruokaan siirtymisestä on moninkertainen. Hepan luiden kanssa tuli takapakkia, kun herkkä vatsa ei niitä sietänyt. Luuliha-seos on kuitenkin korvannut asiaa, ja kalkkunan siivet tulevat antamaan myös hampaille uutta työtä.

Tässä vaiheessa kainalot ovat lähes täysin puhtaat. Vain joskus lenkillä iholle asti päässyt kosteus aiheuttaa pientä rapsuttelua, mutta ei kainaloiden järsimistä, ja tilanne menee muutenkin suht pian ohi. Korviin en ole viikkoon kurkkinut, mutta rapsuttelua en ole havainnut niissäkään.

Välillä anturoita järsitään hetki, käpäliä nuollaan päällipuolelta hiukan enemmän. Nuolemiseen voi olla muukin syy kuin kutina. Sitä ei nyt haluaisi edes ajatella, että koiralla on kipua tassuissa. Pitää kysyä siitäkin lääkäriltä.

Allergiatestin aion myös pyytää. Lääkärihän sanoi, ettei sitä kannata teettää, jos ei aio siedättää koiraa. Haluan saada selvyyden kaikkiin allergian aiheuttajiin, siedätyksestä päätän sitten sen jälkeen.

Yhtä juhlaahan tämä on, kun kutina on poissa, iho parantunut ja koira selvästi tyytyväisempi oloonsa.

Se toinen juhla sitten. Koiran lyhyessä elämässä jokainen syntymäpäivä on myös merkki vuosien kiitämisestä. Mutta juhlistamme kyllä sitäkin asiaa juuri sopivasti aikatauluun osuvan ruokavalion muuttumisen myötä. Samalla suunnitellaan Artun sisarustapaamista ensi kesän viikonlopuksi. Onhan tässä paljon asiaa juhlaan...

14 kommenttia:

  1. Ompa hyvijä uutisija! :) Ja synttärijähän pittää aena ja ehottomasti juhlija! Ku ee toellaa meellä koerilla niitä niimpaljoo kerkijä olla. Ku vaekka immeesillä.
    Kylläpä olj sittä mukava alaku viikolle tuo uutinen etton vaevat hävinnä!
    - Ku meejjän viikkopöllöen allakassaha olj muanantae tälle päevälle, että sillä viikoalotus muka. Ennenku joku älys kahtoo kunnolla :D
    Mukavata alakuviikkoo sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta hyvä, että huomasitte tänään, mikä päivä on =D Ja nythän viikonloppu tulee nopeasti, kun hyppäsitte yhden arkipäivän yli.

      Mukavaa on ollut ilman rapsuttelua :) Tänään vaan sitten iski Aatulle silmätulehdus. Edellinen kerta oli pari kuukautta sitten. Eikä aavistustakaan, mistä johtuu.

      Poista
  2. Voih, kuinka valitettavan tutulta kuulostaa tuo, että "nuolee tassujaan"! Tuo tunne, että kaikki se, mitä koira tekee, tarkoittaa kutinaa, kipua yms. negatiivista.
    Vilin eläessä olin kuin haukka vahtaamassa kaikkea ja kaikki tuntuikin epäilyttävältä, masentavalta.
    Muistelin jo Vilin aikoina edellsiiä terveitä koiriani. Nekin rapsuttivat, nuolivat tassujaan, oksensivatkin toisinaan, mutta se kaikki oli niin koiraan kuuluvaa, ei koskaan aiheuttanut minulle sitä tunnetta, että jotain olisi mahdollisesti vialla. Niin kuin ei heidän pitkän elämänsä aikana ollutkaan.
    Kun itsellä on allergisuuteen taipuvainen koira, alkaa näkemään lähes kaiken koiran toiminnan hälytysmerkkinä, kuten se sitten usein onkin.
    Stressaavaa! Jatkuvaa huolta.
    Niin toivon, että Artun tilanne tulee pysymään vakaana. Ymmärsin nyt, että ainakin hepasta Arttu sai "puhtaat paperit", niinkö?
    Ja nyt juhlapäivää odottelemaan, hyvillä mielin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli mieleen, että tassujen nuoleminen voi johtua närästyksestäkin. Joka onneksi on muuten ollut nyt vähäisempää ja välillä kokonaan poissa.

      Eniten seuraan kainaloiden tilannetta. Se on niin massiivinen vaiva ja kierre, että teen kaikkeni, ettei se alkaisi.

      Sinä kuljit vaikean tien Vilin kanssa. Mutta ymmärrät sen myötä näitä tilanteita myös kokemuksen kautta.

      Hevonen näyttää sopivan täydellisesti, ja se on tosi hyvä, että heti ensimmäinen sapuska voi jäädä ruokavalioon pysyväksi, aina silloin kun hepan lihaa on saatavilla.

      Poista
  3. Onnea, onnea ja onnea! Ihan kaikesta kivasta ja onnistumisista. Teil on pähee panneri. Tykätään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos :) Uusi panneri tuntuu vähän samalta kuin olis muuttanut tutut tavarat uuteen kotiin =D

      Poista
  4. Taitaa Artulla jo olla hymyä suupielessä :) Ja oikein mukavaa synttäripäivää - ja sallittuja herkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä virnistellään jo :) Ja synttäreistä kuullaan varmasti vielä lähempänä lisää!

      Poista
  5. Anonyymi13.1.15

    Meillä ainakin tämä märkä/lumi/sohjo/hiekoitus-vaihe aiheuttaa tassujen nuolemista molemmilla mäykyillä. Toisinaan siihen liittyy myös emännän mulkoileminen alta kulmain, kun mäyräkoira on loukkaantunut siitä että hänet on tuollaiseen säähän raahattu ja nyt joutuu pesemään tassujaan...

    Terveisin,
    Maaria, Mökö ja Luru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haastavat kelit mäykkkyjen anturoille :( Ja onhan se nyt emännän syy, jos tassut kärsii =D
      Kiva kun tulitte kommentoimaan. Ja onpa tosi nostalgiset nimet teidän mäykyillä =D =D =D

      Poista
  6. Isot onnittelut synttärisankarille! Ja oli mukava kuulla hyviä uutisia Artun voinnista. Tsemppiä jatkoonkin!

    Typyn emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidät tuntien - synttäreistä vouhkataan vielä ensi viikolla lisää, kun on varsinainen päivä :) Mutta kiitos paljon etukäteisonnitteluista <3
      Hyvää vointia Typyllekin <3

      Poista
  7. Hieno juttu että Arttu senkun vaan paranee ja piristyy :)
    Onnea Synttäreiden johdosta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Jos vielä paljon piristyy, emäntä ei pysy menossa mukana... ;)

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)