Tää blogi täytti viime tiistaina 7 vuotta. Käsittämätön aika naputtaa tekstiä pääasiassa yhdestä mäyräkoirasta! Jokunen kortti, koru ja muu askartelu on tullut viskattua joukkoon, mutta ihmeesti sitä tarinaa on aina irronnut tuosta nelijalkaisesta makkarasta.
Mutta se juttu nyt. Tarinoita tulee ja menee, tassut paranee ja vahingoittuu, koira on terve ja emäntä ei, ja huomenna kaikki on taas toisinpäin. Mutta jotakin puuttuu.
Kerroimme jo ystävänpäivänä, että kamumme Kalle muutti kauas. Se muutto avasi silmät taas sille asialle, että itsestäänselvyyksiä ei ole. Parin vuoden ajan totuttiin jo siihen, että vähän tylsistyneen koiran kanssa voi mennä viereiseen rappuun tunniksi – ja tulla riehaamisesta väsyneen koiran kanssa takaisin. Yhteiset lenkit olivat välillä pelastus, kun koirat kaipasivat enemmän liikuntaa ja yksin ei saanut lähdettyä metsiä kiertämään.
Blogikamuja on 7 vuoden aikana kertynyt aikamoinen porukka! Osa on kaukana, osa jäi kauas, kun muutimme. Mutta toiset ovat ihan lähellä, melkein naapurissa, ainakin samassa kaupungissa, tai samalla seudulla.
Me tehdään nyt asia helpoksi. Jos joku muukin tylsistyy ja haluaa koirakaverin, Arttu ottaa ilmoittautumiskommentteja vastaan ja alkaa raapustaa kalenteriin treffejä. Jos jollekin on epäselvää, missä asutaan, sitä voi kysyä meilillä, Artun osoite on tuossa oikealla reunassa. Ja jos me ei saada yhtään kaverikutsua, keksitään jotain muuta ja jatketaan bloggausta entiseen malliin. Toivotaan kyllä kovasti, että nähtäis blogikamuja livenä, ehkä jopa blogitapaaminen olis mahdollista tulevana kesänä.
Pallo tuli jo, ota koppi.
